torstai 19. elokuuta 2010

Nätti tyttö!

Olen ollut ihan hissukseni koko kesän. Se ei tarkoita, ettenkö olisi kokkaillut ja kehitellyt reseptejä. Enpähän vain syystä jos toisestakin ole ehtinyt tai jaksanut naputella niitä koneelle asti.

Syksy tuo kaikenlaisia muutoksia tullessaan. Uusi koulu alkaa, tyttö menee päiväkotiin jne.

Pidän muutoksesta ja liikkeellä olosta. Liika staattisuus tekee elämästä tylsää. Pysyvyys on hurmaavaa, mutta vaatii vastapainoa. Muutoksen kunniaksi kirjoittelen blogin ensimmäisen ei-ruoka-aiheisen postauksen. Pääpaino säilyy ruokajutuissa, mutta välillä kurkataan keittiöstä muualle. Tällä kertaa...

...kylppäriin!

Sillä rakkaat naisihmiset. Kosmetiikkateollisuus on KUSETUSTA! Ystävät tietävät, että allekirjoittanut on elämässään käyttänyt ihan kiitettävät summat rahaa kyseisen teollisuuden pyörittämiseen ja käytän toki yhä myös ei-niin-hyvis-tuotteita. Olen turhamainen ja pidän kaikesta naisellisesta tuhertamisesta kuten pukeutumisesta, hiusten laittamisesta ja meikkaamisesta. En todellakaan aio luopua tästä ihanasta pinnallisuudesta puhtaamman kehon, mielen ja maailman vuoksi - aika raadollista.

MUTTA asioille voi tehdä jotakin. Minun osuuteni tästä jostakin alkoi, kun vaihdoin kalliit kemikaalikampaamoshampoot ja hoitoaineet Vihreän kosmetiikan palashampooseen. Lopetin kerralla hoitoaineen käytön ja aloin sen sijaan shampoopesun jälkeen huuhdella hiukset niin kylmällä vedellä kuin kestän. Hiuksille ei käynyt yhtään mitään. Värille (ihan taviskampaajan kemikaaliväri) ei käynyt mitään. Hiuspohjalle ei käynyt mitään. Hiukset tuntuvat palapesun jälkeen erilaisille kuin aiemmin, mutta se taitaa johtua siitä, että silikonit ja muut mömmöt eivät jää kiusaamaan hiusta. Hiukset siis ihan vaan tylsästi ja perinteisesti puhdistuivat.

Kävi sillä tavalla, että kun palashampoo kerran loppui, en ihan heti ehtinyt keskustaan ostoksille. Niinpä pesin Kreetalta käsi- ja suihkusaippuaksi rahtaamallani oliiviöljysaippualla myös hiukset. STADAA! Se toimii. Tästä innostuneena, kylppärissäni on nykyään enää yksi saippua kaikkeen.

Pesen oliiviöljysaippualla hiukset, ihon ja kasvot meikinpoiston jälkeen. Miettikää, miten ihanaa! Yksi saippuapala siinä paikalla, missä ennen oli shampoopullo, hoitoainepullo, suihkusaippua, kasvojenpuhdistusaine ja kasvovesi. Hiukset ovat hyvässä kunnossa ja kasvojen iho samoin.

Myös muut naamanjynssäysrutiinit ovat muuttuneet. Poistan silmämeikin rypsiöljyllä tai oliiviöljyllä (kun en enää käytä rypsiöljyä keittiössä, on kiva, että kylppärissä on käyttöä loppupullolle). Lorautan öljyä sormille ja pyyhin silmiä, kunnes ripset tuntuvat puhtailta. Sitten pyyhin kangaspalasella meikit pois poskilta. (Sekin on kuulkaas ituhipit hauskaa, ettei joka päivä kuluta kertakäyttöisiä, valkaistuja puuvillalappusia, vaan leikkelee rohkeasti yhden vanhan t-paidan miehen kaapista ja heittää laput pesukoneeseen ja käyttää ne sitten uudestaan - oh!)
Öljyt poistavat hyvin pahikset kemikaaliripsaritkin, vaikka maskaraa sutisi silmiin litran päivässä, kuten minä teen.
Jos naamalla on paljon meikkiä, pyyhin öljyisellä kangaspalalla koko kasvot ja sen jälkeen vaahdotan ihan vähän oliiviöljysaippuaa käsiin ja pesen koko naaman (tätä kokonaaman öljyämistä en tee joka päivä). Lopuksi huuhdon kasvot niin kylmällä vedellä kuin siedän.
Ja ihan lopuksi kuivaan kasvojen ihon pehmeällä froteepyyhkeellä pienin, pyörivin liikkein.

Kelatkaa, mitä tämä muutos tarkoittaa esim. matkailun suhteen. Otan mukaan meikit ja yhden saippuan. YHDEN! Jotain öljyä myydään jokaisessa ruokakaupassa joka maassa. Sillä rahalla, mitä tökötteihin ennen meni, voin (vähintään) kerran viidessä vuodessa lentää Kreetalle ostamaan pari palaa saippuaa (1-5 e/ kpl).

Minulla on siitä ihana tilanne, että nykyinen, hurmaava kampaajani (joka on siis ihan peruspahiksilla värjäävä) fiilistelee kanssani tätä saippuavalintaa eikä lainkaan tyrkytä hyllyillä notkuvia kalliita kampaamotuotteita. Arvostan sitä, että kampaajalla(kaan) ei tarvitse tuntea itseään luuseriksi vaikkei upota tukkaan miljoonaa eri seerumia ja tehoainetta.

Kuorin ihoa säännöllisesti täydellisellä luomukuorintavoiteella, jonka sain rakkaalta H:lta joululahjaksi. Valitettavasti en muista sen merkkiä tässä, sillä en ole kotona kirjoittamassa nyt. Olen ollut viime aikoina paljon muualla kuin omassa kylppärissä, joten tämä kuorinta-aine on ollut tavoittamattomissa. Iho alkoi näyttää kurjalta - kuivalta ja surulliselta. Korjasin asian ottamalla äidin kahvinkeittimestä käytettyjä kahvinporoja kuppiin ja sekoittamalla joukkoon oliiviöljyä. Kuorin tökötillä itseni päästä varpaisiin ja iho näytti ja tuntui käsittelyn jälkeen pehmoiselta ja kosteutetulta. Kylppäri näytti käsittelyn jälkeen hieman erilaiselta myös... Muista siis pestä jälkesi! Tämä kuorinta oli sotkua lukuunottamatta jopa parempi kuin ensin mainittu, koska iho oli suoraan suihkun jälkeen kosteutettu eikä sitä tarvinnut öljyillä tai rasvailla.

Näkökulma: jos olet lukenut tämän postauksen loppuun saakka, niin hihihii - olet käyttänyt elämästäsi muutaman minuutin siihen, että luet kuinka minä pesen kasvoni. Miettikää, miten kummallista! Että käytän aikaani siihen, että kerron teille, mitä teen iltaisin kylppärissä. Sitten kun avaa minkä tahansa naistenlehden, löytää aina juttuja siitä, mitä pitäisi tehdä illalla kylppärissä. Luulettekos, että nämä näitä puunausjuttuja kirjoittavat ihmiset kiertelevät kaupoissa ja etsiskelevät hyviä tuotteita ja lukevat aiheesta kirjallisuutta, tutustuvat mömmöjen ainesosiin ja testailevat tuotteita kuukausien ajan ja mahdollisesti sitten kirjoittavat niistä lehteen. Nounounou! Näille ihmisille lähetetään söpöjä purnukoita töihin ja sitten nämä ihmiset kirjoittavat niistä. Olen itse päässyt nauttimaan välillisesti lumoavista tuotteista, joita näille juttuja kirjoittaville ihmisille lähetetään koko ajan, joka puoleta. Olen ihan iloinen, koska sain toimittajaystävältäni luomupurnukoita, joka ovat ahkerassa käytössä. Ja vaikka olen aina tiennyt, että näin tämä homma pyörii. Että jokainen kosmetiikkajuttu on tavalla tai toisella maksettu mainos, olen silti marssinut kauppaan ja ollut ihan että "joojoo, ai että tämä on se tuote(sarja), joka ratkaisee kaikki mun iho-ongelmat, tietenkin voin maksaa siitä satasen". Älkää uskoko naistenlehtiä, uskokaa minua ;)

5 kommenttia:

  1. Hih, ihana kirjoitus! Mulla kanssa sama juttu, eli omat kosmetiikka valinnat ovat muuttuneet hirmuisesti...Joskus, kun opiskelin kosmetologiksi ostelin tosi kalliita merkki tuotteita johon mulla ei oikeasti olisi ollut edes varaa ja kävipä vielä niinkin, että sain lopulta pahan ihottuman naamaani...ihan järjetöntä touhua >=D.

    Nykyisin putsailen kanssa naaman oliiviöljyllä ja kuorin joskus hunajalla.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Mia Lucia! Meitä vedätetään :D Mä käytin Cliniquen naamaputsarista loput vessan pesemiseen. Vaahtosi tosi hellävaraisesti, eikä jääny lainkaan mustapäitä ;)
    Mä käytän hunajaa saunassa naamiona.

    VastaaPoista
  3. Tämä oli mulle erittäin mielenkiintoinen, koska itse en ole oikein löytänyt vakkaritapojani kosmetiikan suhteen. En pidä turhista tököteistä, joten käytän niin harvoja kuin mahdollista. En koskaan käytä meikinpoistoainetta, vaan pesen vähäiset meikkini pelkällä vedellä (ja joskus tarvittaessa vähällä tavallisella saippualla) vaikka se ei varmaan ole oikein. En myöskään kuori ihoani. Oliiviöljyä voisi kokeilla ainakin silloin, kun pestävänä on enemmän kuin pelkät aamuiset ripsarinjämät.

    Shampoopuolella en ole löytänyt vakiinnutettuja toimintatapoja. Minulla on superherkkä päänahka, joten käytän milloin mitäkin herkkistuotetta, joiden huono puoli on tähtitieteellinen hinta. Paras on ollut luontaistuotekaupan Acomax-shampoo - 13,80/pullo. Hoitoaine on kova pähkinä, sillä en haluaisi ostella sitä jatkuvasti, mutta hiukset tuntuvat kaipaavan jotain. Ostin Ruohonjuuresta Ole Hyvä -hoitoainepullon jonka voi täyttää uudestaan, mutta siitä ei tunnu olevan paljon iloa hiuksilleni, joten en tiedä onko pullon täyttämisessäkään järkeä.

    Ihoni taas on atooppinen enkä uskalla pistää siihen paljon mitään. Vakkari on luontaistuotekaupan A-creme, joka ei ole täydellinen, ja silti maksaa liikaa (16e/purkki). Tälle talvelle sain vinkin jota aion ehdottomasti koittaa: öljytä koko iho, päänahkaa myöten, kylmäpuristetulla seesamiöljyllä päivittäin.

    Pointtini kuitenkin on, että haen siis edelleen omaa linjaani kosmetiikan keskellä ja oli kiva lukea sinun valaistumisestasi tällä saralla :) Ehkä alan itsekin kohta päästä jonkinlaiseen selvyyteen mömmöjen suhteen! Pääasia, että olemme näin supertiedostavia että mietimme näitä emmekä tunge naamoihimme ihan mitä vain, eikös ;)

    VastaaPoista
  4. Kurreliini: Hihi, todellakin ollaan supertiedostavia :D Ihana sana!
    Ootko kokeillut kookosöljyä iholle? Mulle se on aika paksua, mut välillä suurkuivuuksissa käytän sitäkin ulkoisesti. Ja tuohon hoitoaineongelmaan suosittelen testaamaan kylmällä vedellä huuhtelua - se tekee ihmeitä! Aluksi tuntuu kamalalta, mutta siihen tottuu yllättävän nopeasti.

    VastaaPoista
  5. Hei! Erittäin inspiroiva kirjoitus! Kiitos! Kiinnostuin oliiviöljysaippuan käytöstä kasvoille ja hiuksille sekä öljyllä meikin puhdistus kasvoilta. Paljon luonnollisempia aineita kuin kauppojen kemikalio-osastolta ostetut meikinpuhdistusaineet tai kampaamoiden hiustenpesuaineet. Kiinnostaisi tietää minkä niminen on tuo luomu kuorintavoide jonka sait H:lta lahjaksi?

    VastaaPoista