Uudelleenkasailua

Eilen illalla lamaannuin. Sain myöhään sunnuntai-iltana (kuka työskentelee sellaiseen aikaan) graduohjaajaltani sähköpostiviestin. Siinä kerrottiin, mitä KAIKKEA vielä kannattaa tehdä ennen kuin palautan tekeleen. Luin viestin pikavauhtia läpi. Se alkoi: Kirjoitat sujuvasti, ja sinulta tuntuu irtoavan tekstiä. Tilanne on sikäli hyvä.

SIKÄLI! Miten niin sikäli hyvä? Jos mun kirjoitustaito on se, mikä näyttäytyy hyvänä, on kaikki muu luultavasti pielessä. Eikö?

Siltä viesti ainakin vaikutti. Rivi rivin jälkeen korjausehdotuksia. Liikaa sitä, liian vähän tätä, yksi hiellä ja verellä kasaan riipimäni tutkimustulos turha. TURHA!! Jestas.

Laitoin tekstarit kolmelle ystävälle. Tajusin hämärästi siinä itsesäälin laaksossa, että minulla on paljon ihmisiä, jotka ovat valmiita ottamaan vastaan pahaa oloani ja tukemaan. Enemmän kuin nämä kolme, vaikka kolme on paljon sekin. En vaan siinä hetkessä jaksanut enkä halunnut useampia kiusata. Lähetin kurjat viestini ja kaikki vastasivat nopeasti takaisin. Vanha ystävä, suloinen pragmatistini antoi suoran ohjeistuksen siihen, miten ensin raivotaan ja itketään, sitten tartutaan toimeen ja hoidetaan yksi asia kerrallaan. Muistutti, että matkaa on huomattavasti vähemmän edessä kuin takana. Juuri iltateeltä lähtenyt ystävä, jonka kanssa keskustelut olivat hetkeä aiemmin pyörineet hengellisten asioiden ympärillä, laittoi viisaita sanoja siitä, kuinka kaikki asiat lähtevät itsensä ja tunteidensa hyväksymisestä liikkeelle. Vasta aamulla luin kolmannen viestin ja melko täydellinen alku päivälle on lukea, että olen älykäs ja ihana ja pystyn mihin vaan. Kiitos teille rakkaat!

Nukuin pitkän yön. Näin unia siitä, miten söin suuria määriä suklaata ja shoppailin turhaa tavaraa. Aika stereotyyppisiä tapoja tukahduttaa pahaa oloa ;) Aamulla heräsin todella jumissa. Joka paikkaan sattui. Köpöttelin kylpyhuoneeseen kuin ikää olisi ainakin 50 vuotta enemmän kuin todellisuudessa. Siinä jumittaessa luin ystävien viestit uudestaan. Ymmärsin, että mun on oltava itselleni yhtä hyvä ystävä. Mun täytyy rakastaa itseäni ja hukuttaa itseni niihin sydämiin ja halauksiin, mitä puhelimen näyttö on täynnä.

Hengitin syvään. Otin ohjat omiin käsiin. Nyt tulee nolo itsehoitovinkki, jota käytän huonoina hetkinä, kun muistan. Tykkään iskelmämusiikista. Laitoin kajarit täysille ja siirappisimmat rakkausiskelmät pauhaamaan ja soitin rakkauslauluja itselleni. Tietoisesti, aktiivisesti kuuntelin sanoja (joita oikeastaan pidän aika ahdistavan parisuhdemallin uusintamisena) ja kohdistin ne itseltäni itselleni. Samalla tein tavalliset aamuhommat: peseydyin, pukeuduin, keitin espresson ja kirjoitin aamusivut. Mietin, määrittelenkö itseni tosiaan niin paljon omien töideni ja opiskelujeni kautta. Kyllä. Aika surullista. Muistutin olevani edelleen se sama ihminen kuin ennen illan viestiä.

Tämän uudelleenvirittäytymisen jälkeen olin valmis ottamaan uusintamatsin mörön kanssa. Ensin huristinsuristin vahvistavan rakkausjuoman.

Itserakkaussmuuti

1,5 dl puolukoita
1 pieni banaani
1 rkl macaa
2 rkl hamppuproteiinia
1 rkl chia-siemeniä
2 tl msm -jauhetta
vajaa rkl bee pollenia
1 rkl spirulinaa
0,5 rkl chlorellaa
1 rkl hunajaa

pari desiä vettä

Hurisuta rauhassa pitkään. Tuloksena vajaa viisi desiä metsänväristä villin, raikkaan makuista rakkautta.

Mörkö odotti sähköpostissa aivan rauhassa, aivan kuin ei olisi kymmenen tuntia takaperin järkyttänyt mielenrauhaani mitenkään. Laitoin musat kovemmalle. Siemailin smuutia. Kirjoitin ranskalaisin viivoin jokaisen parannusehdotuksen paperille. Niitä tuli yhdeksän. Aika paljon vähemmän kuin olin kuvitellut. Suurin osa asioista oli lisäksi sellaisia, joista olin ihan itse ohjaajalleni sanonut tai joihin olin erikseen pyytänyt apua.

Ohjeiden (ne tosiaan taisivat olla ohjeita, eivätkä moitteita) lopuksi oli vielä lisäys, että kaikkea sanottua ei tietenkään kannata ottaa tarkasteluun, vaan valita, mitä painotan. Jos jossain joskus järjestetään ylireagoinnin maailmanmestaruuskisat, ilmoittaudun mukaan!

Nyt kun katson ohjaajan viestiä, ei loppulause tunnukaan vittuilulta kuten vielä illalla vaan kannustavalta ohjeelta loppukiriin.

Älä ole huolissasi - tästä on hyvä jatkaa!

Rakkautta. Tästä on hyvä jatkaa!