Uudelleenkasailua

Eilen illalla lamaannuin. Sain myöhään sunnuntai-iltana (kuka työskentelee sellaiseen aikaan) graduohjaajaltani sähköpostiviestin. Siinä kerrottiin, mitä KAIKKEA vielä kannattaa tehdä ennen kuin palautan tekeleen. Luin viestin pikavauhtia läpi. Se alkoi: Kirjoitat sujuvasti, ja sinulta tuntuu irtoavan tekstiä. Tilanne on sikäli hyvä.

SIKÄLI! Miten niin sikäli hyvä? Jos mun kirjoitustaito on se, mikä näyttäytyy hyvänä, on kaikki muu luultavasti pielessä. Eikö?

Siltä viesti ainakin vaikutti. Rivi rivin jälkeen korjausehdotuksia. Liikaa sitä, liian vähän tätä, yksi hiellä ja verellä kasaan riipimäni tutkimustulos turha. TURHA!! Jestas.

Laitoin tekstarit kolmelle ystävälle. Tajusin hämärästi siinä itsesäälin laaksossa, että minulla on paljon ihmisiä, jotka ovat valmiita ottamaan vastaan pahaa oloani ja tukemaan. Enemmän kuin nämä kolme, vaikka kolme on paljon sekin. En vaan siinä hetkessä jaksanut enkä halunnut useampia kiusata. Lähetin kurjat viestini ja kaikki vastasivat nopeasti takaisin. Vanha ystävä, suloinen pragmatistini antoi suoran ohjeistuksen siihen, miten ensin raivotaan ja itketään, sitten tartutaan toimeen ja hoidetaan yksi asia kerrallaan. Muistutti, että matkaa on huomattavasti vähemmän edessä kuin takana. Juuri iltateeltä lähtenyt ystävä, jonka kanssa keskustelut olivat hetkeä aiemmin pyörineet hengellisten asioiden ympärillä, laittoi viisaita sanoja siitä, kuinka kaikki asiat lähtevät itsensä ja tunteidensa hyväksymisestä liikkeelle. Vasta aamulla luin kolmannen viestin ja melko täydellinen alku päivälle on lukea, että olen älykäs ja ihana ja pystyn mihin vaan. Kiitos teille rakkaat!

Nukuin pitkän yön. Näin unia siitä, miten söin suuria määriä suklaata ja shoppailin turhaa tavaraa. Aika stereotyyppisiä tapoja tukahduttaa pahaa oloa ;) Aamulla heräsin todella jumissa. Joka paikkaan sattui. Köpöttelin kylpyhuoneeseen kuin ikää olisi ainakin 50 vuotta enemmän kuin todellisuudessa. Siinä jumittaessa luin ystävien viestit uudestaan. Ymmärsin, että mun on oltava itselleni yhtä hyvä ystävä. Mun täytyy rakastaa itseäni ja hukuttaa itseni niihin sydämiin ja halauksiin, mitä puhelimen näyttö on täynnä.

Hengitin syvään. Otin ohjat omiin käsiin. Nyt tulee nolo itsehoitovinkki, jota käytän huonoina hetkinä, kun muistan. Tykkään iskelmämusiikista. Laitoin kajarit täysille ja siirappisimmat rakkausiskelmät pauhaamaan ja soitin rakkauslauluja itselleni. Tietoisesti, aktiivisesti kuuntelin sanoja (joita oikeastaan pidän aika ahdistavan parisuhdemallin uusintamisena) ja kohdistin ne itseltäni itselleni. Samalla tein tavalliset aamuhommat: peseydyin, pukeuduin, keitin espresson ja kirjoitin aamusivut. Mietin, määrittelenkö itseni tosiaan niin paljon omien töideni ja opiskelujeni kautta. Kyllä. Aika surullista. Muistutin olevani edelleen se sama ihminen kuin ennen illan viestiä.

Tämän uudelleenvirittäytymisen jälkeen olin valmis ottamaan uusintamatsin mörön kanssa. Ensin huristinsuristin vahvistavan rakkausjuoman.

Itserakkaussmuuti

1,5 dl puolukoita
1 pieni banaani
1 rkl macaa
2 rkl hamppuproteiinia
1 rkl chia-siemeniä
2 tl msm -jauhetta
vajaa rkl bee pollenia
1 rkl spirulinaa
0,5 rkl chlorellaa
1 rkl hunajaa

pari desiä vettä

Hurisuta rauhassa pitkään. Tuloksena vajaa viisi desiä metsänväristä villin, raikkaan makuista rakkautta.

Mörkö odotti sähköpostissa aivan rauhassa, aivan kuin ei olisi kymmenen tuntia takaperin järkyttänyt mielenrauhaani mitenkään. Laitoin musat kovemmalle. Siemailin smuutia. Kirjoitin ranskalaisin viivoin jokaisen parannusehdotuksen paperille. Niitä tuli yhdeksän. Aika paljon vähemmän kuin olin kuvitellut. Suurin osa asioista oli lisäksi sellaisia, joista olin ihan itse ohjaajalleni sanonut tai joihin olin erikseen pyytänyt apua.

Ohjeiden (ne tosiaan taisivat olla ohjeita, eivätkä moitteita) lopuksi oli vielä lisäys, että kaikkea sanottua ei tietenkään kannata ottaa tarkasteluun, vaan valita, mitä painotan. Jos jossain joskus järjestetään ylireagoinnin maailmanmestaruuskisat, ilmoittaudun mukaan!

Nyt kun katson ohjaajan viestiä, ei loppulause tunnukaan vittuilulta kuten vielä illalla vaan kannustavalta ohjeelta loppukiriin.

Älä ole huolissasi - tästä on hyvä jatkaa!

Rakkautta. Tästä on hyvä jatkaa!

Brunssi Brysselissä

Olen lomalla maailman onnellisuuspääkaupungissa Brysselissä. Paras lempisuosikkihellikki ystäväni asuu puolisoineen täällä ja matkaseurana on toinen ihana tyttö. On niin ihanaa ja aurinkoista ja rentoa, etten melkein muista kuinka valvoin gradun kanssa yötä päivää vielä alkuviikosta. Olen nukkunut täällä ehkä elämäni pisimmät yöunet ja päättänyt (taas kerran), että tuollaiset yötä-päivää-töitä-ilman-taukoja-puristukset eivät ole minua varten.

Päivät olemme lähinnä kävelleet pitkin kaupungin katuja ilman päämäärää ja aikatauluja. Sitä voisi muistaa harrastaa Helsingissäkin!

Illat on kikatettu ravintoloissa ja baareissa... ja sinetöity ranskalaisilla ja majoneesilla.

Kun majoittajamme nukkuvat, minä ja pikku apulainen väännämme raakaa brunssia.

Pinaattismuuti

4 valtavaa pinaatinlehteä
1 mango
1 banaani
vettä

Surinaa!

Mangoldikääröt

1 mangoldinlehti/syöjä tai puolikas, jos lehdet ihan hullun isoja

4 cm pätkä purjoa
5 cm pätkä laihaa kesäkurpitsaa
2 isoa kaunista luomuherkkusientä
4 kirsikkatomaattia
kourallinen sinimailasen ituja

anteliaasti oliiviöljyä
sopivasti hyvää suolaa
pieni loraus balsamicoa

Pilko kaikki ihan pieneksi, sekoita keskenään, täytä mangoldit ja yritä saada käärö pysymään kasassa koktailtikulla.

Marinoidut päärynät

2 luomupäärynää

0,5 dl luomuvalkoviiniä
1 rkl ruotsalaista luomuhunajaa :D
1 rkl sitruunan mehua
1 rkl mantelijauhoa
pikkuinen ripaus cayennepippuria

Kuori ja suikaloi päärynät. Sekoita kastike, kaada päärynöiden päälle, jätä tekeytymään huoneen lämpöön, kannen alle noin puoleksi tunniksi. Jos teet tätä suomessa, niin älä hyvä ihminen käytä päärynöitä vaan ihania puutarhaomenoita, joista on ylitarjontaa.

Tarjoa kaljalaseista :D Nostele ensin päärynäsuikaleet lasiin, kaada päälle marinadin jämät ja koristele vadelmilla, boysenmarjoilla ja manteleilla.

Pyttipannu blenderissä ja tarina eiliseltä

Kun ei ole minkäänlaista suunnitelmaa lounaaksi, laitetaan kaikki jämät blenderiin, toivotaan parasta ja kutsutaan tuotosta lounaaksi.

Tänään huristelin nämä:

Ihanan hapokasta

Vajaa puolikas luomusitruuna kuorineen
5 pientä puutarhaomenaa
6 luumua
2x3cm palanen inkivääriä
2 kourallista puolukoita
1 rkl macaa
1 rkl hunajaa
vettä

Tästä tulee tosi kirpeetä, mutta ihanaa :) Juotavaa riittää reilu 7 desiä.

Kerron vielä eilisestä vähän, koska kävi hullu juttu. Tulin kotiin illalla töistä aika kovalla kiireellä. Satoi ja olin jättänyt sadeviitan kotiin, koska ei aamulla satanut. Kotona puhelin soi. Vastasin ja naisääni sanoi: "Oletko Anna Marika? Puuttuuko sinulta jotain?" Kryptiseen kysymykseen mumisin jotain epäselvää ruoanlaiton ohessa. "Meillä on täällä sinun kelakorttisi ja pankkikortti ja kirjastokortti ja ajokortti ja opiskelijakortti..." Näin jatkui mun korttien luetteleminen, ja aloin ymmärtää, että koko lompakko on naapurirapussa. Pakkasin purkillisen puolukoita kiitokseksi ja kipitin soittamaan ovikelloa.

Naapurin herra ja rouva ottivat mut vastaan, kiittivät puolukoista, pitivät aika pitkän, mutta lämminhenkisen nuhtelun siitä, kuinka tavaroistaan tulee pitää huolta ja palauttivat sitten mulle nuhjaantuneen, sateessa lilluneen lompakkoni kaikkine sisältöineen. Lopuksi rouva ojensi juhlallisesti mua kohti nahkaista, kiiltävää, viininpunaista, monitaskuista lompakkoa. Näytin varmasti aika hölmistyneeltä. Se oli minulle, että asiat pysyisivät tallessa!

Jäin hetkeksi. Rapsutin kissaa, juttelin perheestä, päivittelin uutisia ja palasin sitten kotiin.

Kaikella rakkaudella, jos näkisin kaikki maailman lompakot rivissä, valitsisin tuon lahjan viimeiseksi. En keksi, mikä näyttäisi vähemmän minulta. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että kaiken omaisuuteni ei tarvitse olla minun näköistäni. Uusi lompakkoni näyttää järjestelmällisyydeltä, naapurin pariskunnalta, välittämiseltä, lähimmäisenrakkaudelta ja aikuisuudelta. Aika hyvin yhdeltä lompakolta! Saa nähdä, luovunko siitä ikinä.

Kulahtanut pupu etsii uutta kotia!

Koulutyttö

Rakastan opiskelua. Meillä on opiskelun kanssa toki omat vaikeat hetkemme, mutta noin suurimmaksi osaksi suhde on intohimoinen. Eilen mietin, aionko lainkaan pitää taukoa opinnoista sitten, kun nämä kaksi kesken olevaa tutkintoa joskus valmistuvat. ...sen näkee sitten. Nyt nautin täysin siemauksin siitä, että tämä astetta taiteellisempi koulu alkoi tänään. Sain rutistaa montaa ystävää ja sain tehdä eväät.

Koulupäivinä syön aika usein perusopiskelijalounaan Kipsarissa. Itse koulurakennukselta on sinne lyhyt kävelymatka, mikä yleensä antaa happea ja tervetulleen irtioton sisäarjesta.

Nyt, kun koulua on vähemmän, en kaipaa irtiottoa kesken päivän, vaan voin jäädä tiiliseinien sisään kulauttelemaan smuutia.

Koululounas

ruukullinen tammenlehväsalaattia
1 banaani
1 dl mustikoita
1 rkl macaa
1 rkl spirulinaa
1 rkl bee pollenia
1 tl MSM:aa

vettä

ylläribonus: 2 tl chiasiemeniä

Surista keskenään kaikki paitsi lisää chiat valmiiseen smuutiin, niin saat supersattumia matkaan mukaan. Tästä tulee aika hirveen väristä, kuten aina mustikka-spirulina-yhdistelmästä, mutta ei anneta sen häiritä.

Sellainen ystävän vinkki kaikille, että ei kannata kaataa blenderistä eväspulloon näitä kaikista värjäävimpiä juomia vaalea silkkipaita päällä :P

Parhaina päivinä mulla on mukana koulussa myös vesipullo (oon niin huono juomaan vettä, että yritän pitää huolta, et päivän aikana kuluis edes puoli litraa) ja kuumalle juomalle muki. Se sisältää vaihdellen teetä tai kahvia. Tänään aamuisen espressoiloittelun vastapainona huumaavan ihanaa vihreää jasmiiniteetä.

...ja aika usein tulee tarve vähän napostella. Näitä hetkiä varten mulla on mukana pikkupurkki, johon heitän aina mitä milloinkin, kuten kuivahedelmiä, marjoja, pähkinöitä ja siemeniä. Purkki on pelastanut mut monelta suklaapatukalta ja matalaverensokerikiukkukohtaukselta. Tänään tuolla näyttää olevan ainakin gojeja, mulpereita, cashew-pähkinöitä, paria muutakin pähkinää, auringonkukan- ja hampunsiemeniä. Aika usein heitän joukkoon myös hyvää suolaa.

Varsinaiseen opiskeluun työkaluni ovat melko minimaaliset. Mulla on pieni muistikirja, joka toimittaa sekä koulukirjan että päiväkirjan virkaa. Näitä kuluu joka vuosi aika monta. Mulla on käytännössä aina muistiinpanovälineet mukana. Koskaan ei tiedä, milloin tulee mieleen maalman paras idea tai resepti tai runo tai milloin juuttuu johonkin ruuhkaan tai muualle. Kun mukana on kynä ja pieni kirja, ei ole milloinkaan tylsää.

Opiskeluintoa!

Sairastamisen vaikeudesta

Pitäisi varmaan hyväksyä se tosiasia, että mä sairastun flunssaan usein. Myös silloin, kun otan suht iisisti. No en osaa hyväksyä. Tulen vihaiseksi (joka kerta), makaan sängyssä (tämä on aika uutta) ja hermoilen, kun ois muutakin tekemistä (tämä ei ole uutta).

Itsesääliaamujuoma

2 tl hunajaa
reippaasti inkivääriä, mulla ehkä 1cmx3cm palanen
1 tl cayennepippuria
limen mehua sen verran kuin jaksaa puristaa
3 ruusunnuppua

Kuumaa vettä päälle ja takaisin sänkyyn! Kun juoma on tuhottu, nakerretaan inkiväärit vielä, että saadaan vähän lääkinnällisiä eikä pelkästään lumevaikutteita.

Jahas, mitäs sitten tekis? No EI MITÄÄN. Nyt sairastetaan ja hyväksytään. Puuuuh.

Jos on liian tylsää, voi alkaa kotilääkäriksi.

Ota shotti!

Juttelin kerran ruohiksessa erään gurun kanssa siitä, miten oon aina kipeänä ja sain ohjeeksi ottaa shotin. No OKEI, otan shotin. Valitettavasti sen resepti tulee tässä.

kukkurallinen tl cayennea
ihan vähän vettä

Sekoita ja juo. AAAAAAAA! Niin pahaa, tekee kipeetä, yrjöttää. Mutta toimii. Kerran lähdin suoraan shotilta punttikselle terveenä. Aamujuoman jälkeen onkin hyvä hetki lojua lempimusiikin tahdissa ja ottaa sitten shotti. Itse vedän heti perään ruokalusikallisen jogurttia. Vähän helpottaa polttelua.

Sama herra ohjeisti snorttaamaan kurkumaa, jos tulee poskiontelo-ongelmia. Luulen, että mun posket pelästyi ohjetta niin, etten oo sittemmin kärsinyt vaivasta ja "pääsyt" kokeilemaan tätä lääkettä.


Kurlaa

Ällöttävien ohjeiden kimara jatkuu.

Käyn aina sairaana rakkaan Hannan kanssa saman keskustelun, joka menee suunnilleen näin.

A: Eiiiiiiiiiiiiiiiii!
H: Sä tiedät, että mä ehdotan tätä.
A: Ei! Ei. Ei!
H: Ootko sä ennemmin kipee? Sä tiedät että tää auttaa.
A: No niin tiedän.
H: ---
A: Okei, mä kurlaan.

Tarvitset hyvää suolaa ja vettä. Sekoita ällöttävä, voimakas suolavesi. Kurlaa.

P.S. Hanna mä rakastan sua.

Lounaaksi huristellaan mahdollisimman helppo, ravitseva, mausteinen smoothie. Joku voisi kutsua tätä keitoksi, mutta itse en ihan kehtaa.

Tuoreeks terveeks -smuuti

1 avokado
1 ruukku basilikaa
pari lehteä lehtisalaattia
1 tl cayennea
1 tl kurkumaa
hyppysellinen jotain masalaa
2 kynttä valkosipulia
ripaus suolaa
vettä

Blendaa ja siirry sänkyyn.

Noni. Nyt riitti. Oisinko jo terve? Entä nyt? Entä nyt?

Otetaan vastaan kärsivällisyysvinkkejä ja rakastavaa sääliä.

Vihreä smoothie ja heihei Antigone

Terveisiä flunssan kourista. Olen huipputaitava nappaamaan räkätauteja. Itse alan hiljalleen olla paremmassa kuosissa, mutta lapsi heräsi niin puolikuntoisena, että otin heti aamusta järeät aseet käyttöön. Pistin blenderiin kaikkea ihanaa ja huristin pitkään. Syntyi ihanan pehmeä, suorastaan kermainen smoothie.

Smoothie sisään - flunssa ulos

1 avokado
puoli ruukkua lehtisalaattia
reipas palanen inkivääriä
1/2 dl tyrnimehua
1 rkl hunajaa
2 tl spirulinaa
2 tl bee pollenia
1 rkl lucumaa
2 tl soijalesitiinijauhetta
vettä



Huomenna on viimeinen mahdollisuus nähdä tyylikästä tragediaa Ruoholahden ForumBoxissa klo 19. Paikkoja on katsomossa muutama ja uskallan palautteen perustella lämpimästi suositella. Tässä maistiainen ekasta esityksestä. Ette varmasti arvaa, mitä tässä tapahtuu, jos ette tule itse kurkkaamaan ;)

Salaatiton lounsassmoothie

Kun salaatti on aamulla loppu, voi panostaa marjoihin. Syntyi tosi herkullinen smoothie. Tätä tuli yli litra, joten sain aamiaistakin.

Surinaa ilman salaattia

1 banaani
0,5 avokadoa
1,5 omenaa
2 vartta varsiselleriä
kourallinen mulpereita
kourallinen gojia
1 dl mustikoita
2 dl karpaloita
1 rkl hunajaa
1 rkl macaa
0,5 rkl chlorellaa
peukalonpään kokoinen pala inkivääriä
hyppysellinen hyvää suolaa
vettä

Surisemaan!



Olen vetänyt smoothieta huomattavasti enemmän lounaakseni siitä yksinkertaisesta syystä, että meillä treeneissä on kaksi muutakin, jotka tekevät niin. On paljon pienempi kynnys jäädä oman pullon kanssa lounastauolle, kun on seurana näytelmän prinssi ja muusikko. Ja se kokemus, kun ihan kaikki eivät pidä ihan hulluna tällaista ruokailua.
Ottakaa siis oma pullo mukaan. Se tarttuu!

Omat eväät

Aamupostaukset evässmoothieista jatkuvat!

Minä syön (no juon) tänään lounaaksi suklaata.

Kahvisuklaasmoothie

puoli ruukkua lehtisalaattia
1 avokado
vajaa 1/2 dl kookosöljyä
1 iso omena
3-4 rkl raakakaakaojauhetta
1 dl goji-marjoja
1 rkl macaa
2 tl vaniljalla maustettua akaasiahunajaa
1 rkl suomalaista luomuhunajaa
1/2 tl cayennea
2 tl kanelia
aamukahvin jämät - n. 1dl
vettä, että blendautuu

Blendaa pitkään.



Yritä siinä sitten malttaa lounastaukoon asti!

Juo ittes mukavaksi!

Kun tulee treeneistä kotiin 23.30 ja seuraavana aamuna saa hypätä ohjaajasta näyttelijäksi ja ihan erityyppiseen produktioon, niin tuntee itsensä onnekkaaksi. ...joskin aika ajoin kaipaa lisäenergiaa.

Siksi huristin tänään tämän. Se ei ole nätti, mutta se on herkullinen ja sitä tulee litra.



Treenieväs

1 avokado
1 dl karpaloita
puolikas päärynä
puoli ruukkua tammenlehväsalaattia
1 varsi varsiselleriä
1 rkl macaa
1 rkl suomalaista luomuhunajaa
vettä

Surisur.

Energistä päivää!

Raaka sadonkorjuulounas

Olen laiminlyönyt itseäni viime aikoina räikeästi. Vanhaan malliin olen päästänyt syysstressin iskemään lujaa. Elämä ei näytä ihanteelliselta ja siksi säälin itseäni lujaa ja unohdan perustarpeeni muun tekemisen alle. Se on näkynyt paitsi heikompana syömisenä, myös valitettavana sairasteluna ja kaikenlaisena fyysisenä oireiluna.

Tehkää siis kuten minä sanon (ja tästä päivästä eteenpäin myös teen) ja pitäkää itsestänne erikoisen hyvää huolta varsinkin silloin, kun muu elämä ei paijaa ja helli.

Viikonlopun lepäsin mökillä ja nappasin sieltä äidin kasvimaalta mukaani kaikenlaista. Tämän päivän itsehoitolounas koostuu puhtaasti itse kasvatetuista vihreistä. Voin luvata, että lopputulos maistuu vihreältä toisin kuin edellisen postauksen reseptit.

Sadonkorjuusmoothie

2 kourallista pinaattia
2 isoa lehteä lehtikaalia
3 talviomenaa kuorineen
10 cm pätkä lihavaa kesäkurpitsaa kuorittuna
kourallinen puolukoita
pari tl hunajaa
hyppysellinen ruususuolaa
hyppysellinen cayennepippuria
vettä mökkilähteeltä

Blendaa hyvin ja pitkään.

Nauti hitaasti. Älä tee samalla gradua.

Olet itse oman onnellisuutesi lähde. Älä etsi onnea muista ennen kuin osaat huolehtia itsestäsi. Smoothie on hyvä alku ;)

Anna mennä vaan!

Ruokareseptin sijaan tarjoilen nyt reseptiä miellyttävämpään elämään. Poliittiset aiheet pyörivät erään projektin ansiosta ajatuksissa ja tarjoilenkin siksi tänään annoksen omaa poliittista ohjelmaani, smoothiella, luonnollisesti :)

Lopeta varmistelu ja pelkuruus - elä ilman reseptiä

Ilman reseptiä eläminen on helppoa ja kivaa. Se ei ole kiinni elämäntilanteesta. Tietenkin pitää huolehtia velvollisuuksista ja tietenkin pitää pitää rakkaistaan ja itsesään huolta. Mutta se, että elää yhteiskunnan keittokirjan sovinnaisuudella, lisäaineilla ja kovetetuilla kasvisrasvoilla kyllästetyn reseptin mukaisesti, on, noh... valinta.

Kaikki tekemiset ovat valintoja. Tekemättä jättäminen on valinta. On aivan mahtavaa valita normielämä ja elää sitä normisäännöillä, jos se oikeasti tuntuu oikealta ja hyvältä. Mutta sen näkeminen, että kyse on valinnasta muiden joukossa, eikä ainoa oikea tapa toimia, on tärkeää.

Itse olen päästänyt peloista ja tasaisen varmuuden tavoittelusta irti asia kerrallaan ja olen yllättäen onnellisempi ja tasapainoisempi kuin koskaan. Opiskelen mitä haluan, enkä enää alaa, josta kyllä ihan tykkään, jossa olen hyvä ja jossa odottaisi varma, tasainen toimeentulo. Sen sijaan opiskelen epävarmaa ja vähän epämääräistäkin kokonaisuutta, jota rakastan.

TULOS:
Minulla on huomattavasti vähemmän rahaa käytössä kuin koskaan aikuisen elämäni aikana. Minulla on aivan yhtä kova kiire kuin aina ennenkin. Meinasin kirjoittaa, etten enää ajattele hyötylähtöisesti. Mutta ajattelenhan! Hyöty ei vaan enää tarkoita sitä, että olen koko ajan huolissani ja varpaillani, miellytän muita ja varmistelen selustaani. Hyöty onkin pankkitilin saldon, uusien kenkien ja vieraiden ihmisten hyväksynnän sijaan sitä, että saan tehdä intohimoisesti itseni näköisiä asioita hyvässä seurassa. Että saan voida hyvin. Oli kyse sitten opinnoista, työstä, asumisesta, ihmissuhteista, ruokavaliosta tai mistä tahansa.

Ja ei, en ole yhteiskunnan menosta vieraantunut hippeilijä tai vanhempien rahoilla elävä bilettäjä. Aidosti omien valintojen tekeminen on täysin mahdollista (joskin vaatii järjestelyä ja joustoa), vaikka olisi pieni lapsi ja asuntolainaa. Omat valintansa kannattaa kyseenalaistaa aina välillä.

Oikeastaan tämä kaikki lähti omalla kohdallani aika voimakkaasti liikkeelle lapsensaannista ja siitä, miten ahdistuin niistä äitiyden ja perheen normeista, jotka minuun liitettiin ainoastaan siksi, että olin synnyttänyt suloisen tytön. Aivan kuin koko persoonani olisi yhtä äitiyttä ja imeytyisin mukaan äitiyden universaaliin kokemusmaailmaan, jossa jokainen äiti katsoo maailmaa samalla tavalla. Hrrrrrrrr! Tällainen roolittaminen on väkivaltaa.

Loistavan näkökulman oikein elämiseen tarjosi entinen opiskelukaverini, nykyinen kaverini ;) Kurre bloggauksessaan vakavasti ottamisesta. "Te etäännytätte itsenne kaikesta, koska ette uskalla heittäytyä elämän pieniin hetkiin täysillä. Te elätte kelmun takaa. Te olette se enemmistö, jolle maailma on pelkkiä ihankivoja saavutettavissa olevia asioita, joka ei pysty heittäytymään elämään tässä ja nyt."

Ideologian mukainen resepti loppuun. Tässä tämän päivän aamiainen ja lounas.

Epäsovinnaisuussmoothie

Mittaamatta fiiliksen mukaan blenderiin

tuoreita karpaloita
romaine-salaattia
tammenlehväsalaattia
banaania
hunajaa (äiti toi Itävallasta vuorilta - ah!)
lucumaa
vettä

Illalla teen intialaista - ja kypsennän huolella jokaisen ainesosan ;) Haa!

Aamuhetki

Tänä aamuna heräsin stressaantuneena klo 6.30. Päässä vilisi miljoona asiaa, jotka on hoidettava tänään tai olisi pitänyt hoitaa eilen. Palleaa puristi ja aika tuntui loppuvan kesken. Pyörin ympäri hiljaista olohuonetta ja keittiötä osaamatta tarttua mihinkään. Kaikki tuntui liian suurelta ja ylitsepääsemättömältä.

Näitä olojahan tulee ainakin minulle jatkuvasti. Olennaisempaa kuin niiden estäminen, on varmasti se, kuinka olojaan käsittelee.
Tänään aloitin aamun uudestaan seuraavasti:

Lähtölaskenta: vähän joogaa ja pieni hetki hyvän kirjan parissa
1. Suihku
2. Pukeutuminen, meikki ja sensellaiset
3. Tee lista sellaisista asioista, jotka on oikeasti pakko tehdä tänään (näitä ei ollut mitenkään mahdottomasti, ja enpähän unohda mitään)
4. Valmista ihana aamiainen ja unohda listan asiat - ne löytvät nyt yhdestä paikasta!
Stressittömän aamusmoothien ainekset:
3 päärynää
puolikas avokado
palanen mangoa
läjä viinimarjapensaan ja vadelman lehtiä (noukin äidin pihalta eilen)
4 lehteä tammenlehväsalaattia
vettä ehkä 2 dl
hunajaa vähäsen

Kaikki surrataan sekaisin blenderissä (meillä tosin sauvasekoittimella, sillä blenderi on rikki). Näillä aineksilla tulee annokset kahdelle isolle ja yhdelle pienelle.

Katsokaa muuten tuota kuvaa, miten vaaleaa tammenlehväsalaatti (joka kaupassa on siitä tummimmasta päästä) on verrattuna pihan antimiin!

5. Siirry parvekkeelle ja keskity hetkeen! Parhaiten suoriutui 1,5-vuotias, joka riemuitsi: "Tää on mun muuti! Hyvää muutia!"

6. Vastaa ystävän ihanaan aamuviestiin tai tekstaa itse jollekin rakkaalle vain sanoaksesi huomenta.

Rauhaisia aamuja ja ihanaa kesäkuuta!