Koulutyttö

Rakastan opiskelua. Meillä on opiskelun kanssa toki omat vaikeat hetkemme, mutta noin suurimmaksi osaksi suhde on intohimoinen. Eilen mietin, aionko lainkaan pitää taukoa opinnoista sitten, kun nämä kaksi kesken olevaa tutkintoa joskus valmistuvat. ...sen näkee sitten. Nyt nautin täysin siemauksin siitä, että tämä astetta taiteellisempi koulu alkoi tänään. Sain rutistaa montaa ystävää ja sain tehdä eväät.

Koulupäivinä syön aika usein perusopiskelijalounaan Kipsarissa. Itse koulurakennukselta on sinne lyhyt kävelymatka, mikä yleensä antaa happea ja tervetulleen irtioton sisäarjesta.

Nyt, kun koulua on vähemmän, en kaipaa irtiottoa kesken päivän, vaan voin jäädä tiiliseinien sisään kulauttelemaan smuutia.

Koululounas

ruukullinen tammenlehväsalaattia
1 banaani
1 dl mustikoita
1 rkl macaa
1 rkl spirulinaa
1 rkl bee pollenia
1 tl MSM:aa

vettä

ylläribonus: 2 tl chiasiemeniä

Surista keskenään kaikki paitsi lisää chiat valmiiseen smuutiin, niin saat supersattumia matkaan mukaan. Tästä tulee aika hirveen väristä, kuten aina mustikka-spirulina-yhdistelmästä, mutta ei anneta sen häiritä.

Sellainen ystävän vinkki kaikille, että ei kannata kaataa blenderistä eväspulloon näitä kaikista värjäävimpiä juomia vaalea silkkipaita päällä :P

Parhaina päivinä mulla on mukana koulussa myös vesipullo (oon niin huono juomaan vettä, että yritän pitää huolta, et päivän aikana kuluis edes puoli litraa) ja kuumalle juomalle muki. Se sisältää vaihdellen teetä tai kahvia. Tänään aamuisen espressoiloittelun vastapainona huumaavan ihanaa vihreää jasmiiniteetä.

...ja aika usein tulee tarve vähän napostella. Näitä hetkiä varten mulla on mukana pikkupurkki, johon heitän aina mitä milloinkin, kuten kuivahedelmiä, marjoja, pähkinöitä ja siemeniä. Purkki on pelastanut mut monelta suklaapatukalta ja matalaverensokerikiukkukohtaukselta. Tänään tuolla näyttää olevan ainakin gojeja, mulpereita, cashew-pähkinöitä, paria muutakin pähkinää, auringonkukan- ja hampunsiemeniä. Aika usein heitän joukkoon myös hyvää suolaa.

Varsinaiseen opiskeluun työkaluni ovat melko minimaaliset. Mulla on pieni muistikirja, joka toimittaa sekä koulukirjan että päiväkirjan virkaa. Näitä kuluu joka vuosi aika monta. Mulla on käytännössä aina muistiinpanovälineet mukana. Koskaan ei tiedä, milloin tulee mieleen maalman paras idea tai resepti tai runo tai milloin juuttuu johonkin ruuhkaan tai muualle. Kun mukana on kynä ja pieni kirja, ei ole milloinkaan tylsää.

Opiskeluintoa!